sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kolmas luento; Henkilöstöresurssien johtaminen

Henri Veijalainen
Juha Tuominen
Lari Aitamurto
Jani-Matti Haverinen


Henkilöstöresurssien johtaminen

Henkilöstöresurssien johtaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista yrityksen toiminnassa, koska resurssien johtaminen voi tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua. Yrityksen tulisi vetää puoleensa oman alan ammattilaisia ja tarjota heille hyvät mahdollisuudet kehittyä omassa työssään. Henkilökohtaisten kokemuksieni perusteella olen huomannut, että työntekijöitä tulisi myös motivoida ja kannustaa. Motivoimisella ja kannustamisella pyritään myös pitämään toiminta tehokkaana ja osaavat henkilöt yrityksen palkkalistoilla.

Luennoilla kävimme läpi ”kovan” ja ”pehmeän” henkilöstöresurssien näkökulman, johon aion ottaa tarkemmin kantaa tässä blogikirjoituksessa.

Kova HR
Michiganin koulukunnan henkilöjohtamisen mallissa tuloksellisuuden nähtiin olevan henkilöstöjohtamisen aikaansaannos. Michiganin mallissa painottui suoritusten johtaminen, jota tuettiin jatkuvalla suoritusten arvioinnilla ja oikeilla henkilöstö valinnoilla, palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä (Puusa, Reijonen, Juuti, Laukkanen, 2012, s. 211.) Teoria X:n mukaan Michiganin mallissa motivointi tapahtui rahallisilla palkkioilla ja esimerkiksi myöntämällä lisää vapaa-aikaa.


https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8qP3_pmjT3ZlYNB2pKTy0exq0GxzZaShcr3YqaakxXiVM-OZD3lodcgvTlpK61ESQ5N_BPGck9u_ANnw2Z7dSg-LLL_ztbWw_S9Bhv_hngyvwRXQr6JkdxYRrvfBnn87t9FyKJP5YfxQ/s640/New+Picture+(3).bmp 

Ylläolevasta Michiganin mallista näemme, että kaikki lähtee liikkeelle henkilöstön valinnalla. Valinnan jälkeen siirrymme tarkastelemaan toiminnan tehokkuutta. Tehokkuutta arvioidaan ja sitä pyritään parantamaan henkilöstön palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä.

Pehmeä HR
Harvardin mallissa henkilöstön vaikutusvalta on keskeisin politiikka-areena, jolla henkilöstöjohtaminen operoi. Muut politiikka-areenat olivat työskentelyyn liittyvät järjestelmät, palkitsemisjärjestelmät ja henkilöstöresursseihin liittyvät järjestelmät. Mallissa painotettiin sitä, että henkilöstöjohtamisessa tulisi johdon toimenpitein pyrkiä sovittamaan yksilö-, organisaatio-ja yhteiskunnallinen taso toisiinsa. Tämä tapahtuu toisaalta osallistumisen ja toisaalta niin sanotun henkilöstövoimavarojen virtaamisen kautta. Harvardin mallissa korostettiin myös organisaation inhimillisiä voimavaroja sosiaalisena pääomana (Puusa et al., 2012, s. 210.) Teoria Y:n mukaan henkilöstö on motivoitunut, kun heille annetaan mahdollisuus kehittää tarvehierarkian ylimpiä tasoja ja mahdollisuus edetä työurallaan.

 
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1hTuJaFL4KZZsWNZ33XKHvmHlWHZDjdttiAsHWDfYtGFTp9Y4Y3MI193QA_HF4ObkbwJvmxTMQ5nvndhtTYLYVNOAoU8KtJM9xEF2wplf-_N1uadhlx6fwCne5hSsGUEtZAodyZDWsxE/s640/New+Picture+(1).bmp

Harvardin mallissa pyritään HRJ:n avulla parantamaan työntekijöiden sitoutuneisuutta, pätevyyttä, yhteneväisyyttä ja tuottavuutta. Pitkän aikavälin vaikutuksena voidaan nähdä yksiön hyvinvointia, organisaation tehokkuuden parantumista ja yhteisöllistä hyvinvointia. Motivoituneet ja lojaalit työntekijät toimivat tehokkaammin yrityksessä ja suorittaa tehtävänsä paremmin.

Molemmista malleista voimme huomata motivoinnin, palkitsemisen ja toiminnan kehittämisen tärkeyden. Kovassa mallissa oletetaan työntekijän olevan kiinnostunut vain rahasta ja vapaa-ajasta, joka toi väkisinkin mieleen Tayloristisen johtamistyylin ja keppi-porkkana palkitsemistyylin. Harvardin pehmeämmässä mallissa taas oletetaan, että hyvin voiva henkilökunta on tehokkuuden lähde. Nämä kaksi mallia voidaan tulkita henkilöstöresurssien johtamisen ääripäinä.

Henri ja Juha

Lähteet
Mirjami Ikosen luentodiat
Akatemiasta Markkinapaikalle; Puusa, Reijonen, Juuti, Laukkanen, 2012, s. 210-211
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8qP3_pmjT3ZlYNB2pKTy0exq0GxzZaShcr3YqaakxXiVM-OZD3lodcgvTlpK61ESQ5N_BPGck9u_ANnw2Z7dSg-LLL_ztbWw_S9Bhv_hngyvwRXQr6JkdxYRrvfBnn87t9FyKJP5YfxQ/s640/New+Picture+(3).bmp

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti