Kymmenes luento; Organisaatio malli ja globalisaatio

Organisaatiomallin johtaminen

Viimeisen luentokerran aiheina oli organisaatiomallin johtaminen ja globalisaatio. Tämäkin kurssi on mennyt todella nopeasti ja olisi siis viimeisen postauksen aika. Luennon alussa käsiteltiin kontingenssiteoriaa. Mirjami Ikonen kertoo opinto dioissaan teorian mukaan olevan useita avainkontingensseja, jotka muovaavat organisaatiota samalla kun se mukautuu niihin. Näitä avainoletuksia ovat: ympäristö, teknologia ja koko.  

Mitä vakaammassa ja ennustettavammassa ympäristössä yritys toimii, sitä todennäköisemmin sillä on byrokraattinen organisaatio. Byrokraattiseen organisaatioon kuuluu sääntöjen paljous, näkyvät valtasuhteet ja myös osittain pitkälle viety työnjako.

Teorian mukaan myös teknologia vaikuttaa organisaatioon. Yrityksen löytäessä sille käypää teknologiaa ja sen vakiinnuttua byrokratia lisääntyy. Tämä liittyy mielestäni melko läheisesti vakauteen.

Viimeisenä avainoletuksena mainitaan organisaation koko. Organisaation kasvaessa se myös byrokratisoituu. Tästä esimerkkinä voisi olla suuret pikaruokaketjut, kuten Subway ja McDonald’s.

Byrokratisoitunein organisaatio voisi löytyä siis esimerkiksi tällaisesta pikaruokaravintolasta. Siellä tuotetaan suuria määriä samanlaisia tuotteita asiakkaille. Työ on pitkälle jaettu osiin ja sääntöjä on paljon. Työvaiheista on jopa tavoite ajat sekunti aikataululla annettuna. Puolestaan orgaaninen organisaatio, joka on lähelle mekaanisen byrokratian vastakohtaa voisi löytyä esimerkiksi lääketehtaan uuden rokotteen kehittämisryhmästä. He ovat korkeasti koulutettuja, sääntöjä on vähän ja valtasuhteita ei juurikaan ole. He myös tekevät työtään itse alusta loppuun saakka.

Itselläni kokemusta löytyy vain oikeastaan orgaanisesta organisaatiosta. Edellisestä työpaikastani ensimmäisenä tulee mieleen kuinka pomoni kannusti minua aina yrittää suoriutua itse tilanteista omine ratkaisuineni. Hän antoi paljon vapauksia, mutta myös vastuu seurasi mukana. Hän aina sanoi että en voisi tehdä virhettä mitä me ei saataisi korjattua ja virheitä tulee aina. Apuaan hän tarjosi vasta kun itse en tiennyt miten toimia. 

Globalisaatio

Kun paljon nuorempana kuulin ensimmäisen kerran sanan globalisaatio en ymmärtänyt sitä lainkaan. Selitykseksi sain vain että se tarkoittaa maapalloistumista ja se ei auttanut asiaan yhtään. Nykyään globalisaatio on päivittäisesti läsnä ja käsitekin on huomattavasti helpompi ymmärtää ja selittää. Globalisaatiosta kuulee usein puhuttavan negatiiviseen sävyyn, varsinkin vanhemman polven kansalta. Usein sitä syytetään työpaikkojen viemisestä tai kilpailunkiristämisestä. Tälläkin kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Ajatellaan vaikka kuvitteellinen tilanne että henkilö manaa ystävälleen Facebookissa työpaikan irtisanomisia samalla, kun on matkalla Burger King:iin evään hakuun. Globalisaatio siis mielestäni antaa sen ja paljon enemmänkin kuin ottaa.

Globalisaation ansiosta meillä on valtava määrä työpaikkoja tarjota nyt ja jatkossa. Kuinka sitten yrityksen tulisi suhteutua globalisaatioon? Pienille yrityksille ulkomaille siirtyminen on usein haastavaa ja jopa mahdotonta. Vähäiset resurssit ja uusien markkinoiden tai toiminnan siirtämisen riskit ovat suuret. Itse kannatan kuitenkin yrityksien kansainvälistymistä jos se hyödyttää esimerkiksi valmistuskuluissa ja siten näkyy asiakkaille halvempina hintoina.

-  Jani-Matti